TERVE ITSETUNTO – EI YLEMPI, EI ALEMPI
Suhde omaan itseemme on perusta, jolle kaikki muut ihmissuhteet rakentuvat. Vertaisuuden tilassa pysyminen on yksi keskeisimpiä vaativien vuorovaikutustilanteiden taitoja.

henriika maikku & sanna oja

Tasapainoinen itsetunto on kokemus, jossa tiedämme sisimmässämme olevamme samaa kuin kaikki muutkin. Tunnistamme, että olemme yhtä arvokkaita – ei parempia, eikä huonompia kuin muut. 

Psykoterapiamaailmassa sanotaan usein, että aikuisuudessa meillä on taipumus kohdella itseämme samalla tavalla kuin meitä on kohdeltu lapsena. Suomessa tämä tarkoittaa usein lapsuutta, jossa materiaaliset tarpeemme tulivat täytetyiksi, mutta tunteiden kanssa piti pärjätä itsekseen.

Tunteiden jäätyminen näkyy erillisyyden kokemuksena, ylikorostuneena järkeistämisenä ja suoriutumisena, kontrollin tarpeena sekä vaikeutena puhua oikeista tunteista tai luottaa toisiin. Aleksitymia, eli tunteiden tunnistamisen, tuntemisen ja sanoittamisen vaikeus on Suomessa yleistä. Noin joka kuudes suomalainen mies kärsii, usein tietämättään, aleksitymiasta, ja naisistakin joka kymmenes. 

Ihannoimme sisukasta, suoriutuvaa ja itseohjautuvasti pärjäävää ihmistä, joka ei turhista valita. Tutkija Jarkko Rantasen kiteytyksen mukaan ilmiö näkyy työelämässä strategian, tavoitteiden, prosessien ja numeraalisen tiedon ylikorostumisena.  Se on ymmärrettävää. Sotien taakkasiirtymä on kova. Elämme rajussa ilmastossa, jossa on pitänyt tehdä ja pärjätä.

Samalla tunneyhteyden katkeaminen aiheuttaa syvää kipua parisuhteissa, perheissä ja työelämässä. Ei ole yllätys, että niin moni suomalainen hakee ratkaisua päihteistä. ”Kun edes joskus helpottaisi”, kiteytti tissutellut keski-ikäinen, työelämässä menestyvä mies. Hänet vaimo oli tuonut pariterapiaan käsittelemään puhumattomuuden aiheuttamaa tilannetta, josta vaimo oli saanut tarpeekseen.

Tyypillisesti jokainen meistä hakee ainakin joskus itsetuntoa vääristä paikoista - asemasta, suorituksista, materiasta, rahasta, omistamisesta ja siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Saamme jatkuvasti viestiä, että olemme parempia, jos tienaamme enemmän, menestymme ja näytämme hyvältä. Olemme parempia, jos lapsemme menestyvät ja kaverimme pitävät meitä hyvänä tyyppinä. Olemme parempia, jos näytämme henkistyneeltä ja ihan joka ikinen päivä parhaalta versiolta itsestämme.

Suhde omaan itseemme on perusta, jolle kaikki muut ihmissuhteet rakentuvat. Itsensä näkeminen myötätuntoisesti ja samalla realistisesti on monesti elämänmittainen tehtävä. Se, että tuntee olonsa mukavaksi omana itsenään, on lähtökohta henkiselle aikuisuudelle. Meidän on melkein mahdotonta rakentaa hyviä ihmissuhteita, niin kauan kuin halveksumme ja rankaisemme itseämme, kun vaadimme kohtuuttomia ja mittaamme arvoamme suoritustemme perusteella jos väistelemme ja syytämme toisia silloin, kun emme uskalla itse katsoa sisintämme.

Pariterapeutti Terry Realin itsetuntoon liittyvä jäsennys on innostava. Terve itsetunto on kokemus vertaisuudesta. Siinä tunnistamme saman elämän ihmeen virtaavan meissä kaikissa. Voimme olla kaikenlaisissa taidoissa toisiamme parempia tai huonompia, mutta ihmisinä olemme samanarvoisia.

Realin mukaan on kaksi suuntaa, johon voimme paeta silloin, kun menetämme yhteyden viisaaseen – aikuisimpaan – itseemme. Voimme valua alas häpeään ja alemmuuteen tai kohota ylenkatsomaan muita. Huomatkaa – molemmissa on kyse samasta tunteesta – halveksunnasta. Alemmuudentunteessa halveksumme itseämme ja ylimielisyydessä halveksumme muita. (Ylemmyyden tunteesta täällä lisää.)

Lyhyesti sanottuna alemmuus on jähmettävää häpeää. Se tuntuu pahalta. Kroonistunut häpeäkoodisto estää spontaanin elinvoiman ja virtauksen. Kaisa Peltola avaa kirjassaan Häpeän alkemia upeasti sitä, miten kroonistunut häpeä ei oikeastaan ole lainkaan tunne. Se on sisäinen ohjelmointi, melkein kuin virusohjelma, joka estää meitä olemasta luonnollisia itseämme.

Ylemmyys, ylimielisyys ja toisten yläpuolelle asettuminen on erilainen tila. Jos asiaa tarkastelee pinnallisesti, se ei oikeastaan tunnu edes pahalta. Kun asetumme halveksimaan, arvostelemaan tai tuomitsemaan jotakin toista ihmistä, olemme itse suojassa. Kaikki paha tulee tällöin sijoitetuksi siihen toiseen. Yhteinen pahanpuhuminen tuntuu hetkellisesti jopa lähentävän. Tämä on harhaa. Toisten yläpuolelle asettuminen johtaa yksinäisyyteen. Se estää hellyyden, haavoittuvuuden, aidon jakamisen ja rakkauden.

Tasapainoinen itsetunto säteilee sisältä ulos. Näyttää siltä, että voimme käsitellä hyvinkin vaikeita kokemuksia ja asioita silloin, kun pystymme puhumaan samanarvoisuudesta käsin. Keho, äänensävy ja valitut sanat ovat väistämättä toisenlaisia silloin, kun emme ole puolustautuvassa tilassa. Kun emme hyökkää, alistu, pakene, mukaudu tai sulkeudu.  

Jokaisen kohtaamisen laatu muuttuu, kun tiedämme olevamme samanarvoisia toisen kanssa.

Terve itsetunto mahdollistaa, että voimme tunnistaa oman vastuumme erityisesti silloin, kun käytämme valtaa.  Se mahdollistaa, että tiedämme vaikuttavamme siihen, mitä milloinkin lähtee syntymään. Vertaisuuden tilassa pysyminen on yksi keskeisimpiä vaativien vuorovaikutustilanteiden taitoja.  

Tasapainoinen itsetunto mahdollistaa terveen häpeän tai katumuksen. Tunnistamme toimineemme toista kohtaan väärin ja pystymme kestämään kirvelevän häpeän tunteen.

Häpeän kokemus liittyy kiinteästi autonomisen hermoston tilaan. Kun koemme häpeää, fysiologiset vasteet ovat samankaltaisia kuin uhkien tai stressin aiheuttamat reaktiot. Häpeä nostaa sykettä, saa punastumaan tai kalpenemaan, hikoiluttaa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Terve häpeä on kuitenkin hyödyllistä. Häpeän merkit ihmisessä osoittavat, että tunnistamme ja tunnustamme tehneemme väärin ja pyrimme korjaamaan virheemme.

Terve itsetunto mahdollistaa, että häpeä ei kivety ja ala rajoittamaan luonnollista itseämme. Tasapainoisessa tilassa voimme tunnistaa, että vaikka olemme mokanneet, kelpaamme ja riitämme silti ihmisenä. Tämä mahdollistaa huomion suuntaamisen toisen kokemaan kipuun. Tällöin keskiössä en olekaan enää minä itse, vaan se, miten voin sovittaa toiselle tekemäni vääryyden. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

KAKSI ASKELTA terveen itsetunnon tilaan

  1. Tiedosta, missä olet. Oletko asettunut toisen yläpuolelle tai alapuolelle? Jos tunnistat ylemmyyden, nöyrry, hengitä ja hillitse itseäsi. Jos koet alemmuutta, nosta ryhtiäsi, hengitä ja asetu tueksi itsellesi. Vastalääke niin häpeään kuin ylemmyyteenkin löytyy yhteydestä. (Kiitos Anu, joka sanoitit yhteyden merkityksen vastalääkkeenä.)
  2. Ole armollinen. Tämä on sekunttipeliä. Palauta itsesi aktiivisesti vertaisuuteen, totuudellisuuteen, avoimuuteen ja myötätuntoon. Sinä riität, vaikka mokasit.

Vahvan, terveen itsetunnon vahvistaminen tapahtuu useimmiten pienin askelin. Itselläni kesti kovin pitkään tykätä minusta. En todellakaan tuntenut oloa omissa nahkoissani hyväksi. En pystynyt rentoutumaan. En kokenut levollisuutta. Samalla saatoin silti asettua muiden yläpuolelle. Yritin salata sen, miten kamala olo minulla oli. Nyt ei ole enää niin. On ihan mukavaa olla minä. Tunnen edelleen häpeää, ahdistusta, vihaa ja pelkoa, ihmissuhteissa on edelleen tekemistä, mutta nyt tunteet kuohuvat turvallisemman ytimen ympärillä.  

***

JUURA – Vaativien vuorovaikutustaitojen valmennus starttaa keväällä 2024.

Lue täältä lisää. Hae ajoissa mukaan. Pidämme koulutusryhmät pieninä varmistaaksemme korkeatasoisen kokemuksellisen oppimisen.

Vuorovaikutustaitojen valmennus on erinomaisesti suunniteltu ja erittäin vaikuttava koulutus vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja kokemiseen. Suosittelen kaikille työyhteisön jäsenille asemasta riippumatta. 

Taina Arjanne –Toimitusjohtaja Tommy Hellsten -instituutti Oy

***

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lue
LISÄÄ

henriika.maikku@juura.fi
040 4168409

esa.korhonen@juura.fi
045 3290651

Lapinkyläntie 643
07870 Skinnarby
Loviisa

Tietosuojaseloste