LUONNONMUKAISEMPI ELÄMÄ
Miksi tarvitsemme teknologisen kehityksen rinnalle elävää kokemuksellisuutta?
Miksi tarvitsemme teknologisen kehityksen rinnalle eläviä kokemuksia, inhimillisyyttä ja yhteyttä luontoon?

henriika maikku

Olin reilu vuosi sitten puhumassa johtajille ja esihenkilöille luonnonmukaisemmasta elämästä. Yksi kuuntelijoista kajautti, ettei hän ole tullut mitään ituhippihommaa kuuntelemaan. Tunsin, miten palleassa mäjähti ja kasvot punehtuivat häpeästä. Vaikka jatkoin urheasti, jälkikäteen harmitti. Miksi ihmeessä häpesin sellaista, jonka koen elämässä arvokkaana ja pyhänä? Samalla kun teknologia ajaa innovaatioita, se myös haastaa ajattelemaan tarkasti sitä, mikä on eettisesti kestävää ja hyvää.

Tarvitsemme teknologisen kehityksen rinnalle elävää kokemuksellisuutta kahdesta syystä.

  1. Ihmiskuvamme on rikki. Tarvitaan syvällinen ihmiskuvan muutos, jotta osaamme navigoida valtavan monimutkaisten haasteiden viidakossa ja luoda hyvinvointia tukevaa työelämää sekä arkea.
  2. Nykyinen arki ei vastaa lajityypillisiä tarpeitamme. Voimme huonosti, koska toimimme vastoin omaa luonnollista ydintämme.

 

Maailman koneellistuminen on kasvanut räjähdysmäisesti teknologian ja laskentatekniikan tehostuessa. Teknologian kehittämiseen laitetaan valtavia summia rahaa. Samalla planetaaristen rajojen järkkyminen horjuttaa maapallon elinolosuhteita. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen hinta on käsittämätön. Kuuntelin vuoden 2022 Nordic Business Forumissa maailmanluokan puhujia, joiden keskeisinä teemoina olivat inhimillinen johtajuus, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja arvotyöskentelyn merkitys teknologian kehittyessä. On siis tahtotila, mutta samalla monet ihmiset voivat todella huonosti. Miten tämä railo puheiden, tekojen ja ihmisten arjen kokemusten välillä ylitetään? Millaisia siltoja tarvitaan?

Mielenterveysongelmat aiheuttavat Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan yhteiskunnalle noin 11 miljardin euron kustannukset vuosittain. Ihmisten työpahoinvointi huitelee EU:n arvioiden mukaan noin 3% tasolla jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja sen suorat kustannukset Suomessa ylittävät TTL:n arvioiden mukaan 25 miljardia euroa. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat merkittävimpiä syitä varhaiseläköitymisiin Suomessa.

Ihmiset kokevat irrallisuutta, joka aiheuttaa syvää kärsimystä. Yksinäisyys, masennus, uupumus ja jatkuva paine ulkoiseen menestykseen ovat nykyihmisen vitsauksia. Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä työssäkäyvällä suomalaisella esiintyy uupumukseen liitettäviä oireita. Se on paljon.

Isossa kuvassa lajimme eloonjääminen on riippuvainen eläinten ja luonnon monimuotoisuudesta, hyvinvoinnista ja jatkuvuudesta. Ympäristön vaikutus terveyteen on todistettu tutkimuksissa: Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan lähes yksi neljäsosa maailman kaikista kuolemista on yhteydessä ympäristötekijöihin. ”Kiellä luonto ruumiissasi: luhistut. Kiellä osasi luonnossa: luhistut kaiken muun mukana.”, kiteyttää Lotta Närhi.

Kohtaamme nyt perinteisen ihmiskuvan ja sivistyskäsityksen jälkeensä jättämiä railoja. Olemme nojanneet ihmiskuvaan, joka asettaa ihmisen teknisen, tieteellisen ja kulttuurisen edistyksen muiden eläinlajien ja luonnon yläpuolelle. Sivistyskäsityksemme on ollut kovin vahvasti ihmiskeskeinen. Ihmisen ja ihmisyyden erottaminen luonnosta yksi syy siihen, miksi olemme nyt keskellä planetaarista kestävyyskriisiä.

Asia koskettaa jokaista meistä. Ihmisen terveys ja ympäristön tila ovat riippuvaisia toisistaan. On riemullista, että yhä useampi puhuu asiasta. Arto Salosen ja Raisa Fosterin mukaan ihmiskuvamme näyttäytyy kahtinaisena. Toisaalta mielen ja kehon, ihmisen ja luonnon erillään kokeva ihmisyys tuntuu edelleen ohjaavan päätöksentekoa. Toisaalta näkemys ihmisestä osana elonkirjoa on kehittynyt pitkään. Ymmärryksemme luonnosta ja ihmisen kiistämättömästä kietoutuneisuudesta elonkirjoon kasvaa ja muuttuu koko ajan arkisemmaksi. Hanna Haveri tekee planetaarisen terveysymmärryksen tuomiseksi loistavaa työtä Suomessa. Hänen mukaansa ratkaisu kolmeen suureen kriisiin eli kansanterveyskriisiin, ilmastokriisiin ja luontokatokriisiin löytyy planetaarisesta terveydestä.

Ihminen on osa luontoa. Se, miten luonto on rakentunut, on yhtä sen kanssa, miten ihminen on rakentunut.

SITRA 2021

Ihminen on hypersosiaalinen, vaistonvarainen laumaeläin. Olemme vain yksi eläinlaji muiden joukossa, luonnon moninaisuuden yksi edustaja, muistuttaa filosofi Elisa Aaltola. Emme muita parempi, ylempi tai arvokkaampi.

Kestävä ihmiskuva tarkoittaa ihmisen eläimellisyyden vakavasti ottamista ja sen hyödyntämistä. Meissä on paljon enemmän samaa muiden eläinten kanssa kuin haluaisimme useinkaan ajatella. Simpanssitutkija Frans de Waalin mukaan 95% kaikesta toiminnastamme on yhteistä muiden kädellisten kanssa. Myötätunto, toisista huolehtiminen, toisten auttaminen, sääntöjen seuraaminen sekä niiden rankaisu, jotka eivät seuraa yhteisiä sääntöjä, ovat kaikki ovat kaikki käyttäytymistä, joka on löydettävissä muilta kädellisiltä. Näiden samojen ominaisuuksien pohjalle rakennamme yhteisöjämme, lakejamme ja toimivaa yhteiskuntaa.

Samalla olemme menettäneet monien alkuperäiskansojen vaaliman maailmankuvan, jossa ihmisen osana on elää tasapainossa kaiken muun elollisen kanssa. Antiikin aikoina ihminen käsitettiin osaksi luonnon suurta kaikenkattavaa järjestystä. Ihmiselämän tavoitteisiin kuului samastuminen luonnon harmoniaan, jonka luonnonlakien alaisuudessa tapahtuu kaikki maailmassa. 

Nykyinen arki ei vastaa lajityypillisiin perustarpeisiimme, toimimme vastoin biologista ydintämme.

LEIKOLA 2022

Ihminen kukoistaa silloin, kun meidän lajityypilliset tarpeemme ovat tyydytetyt. Tällä hetkellä on haasteena, että luomme jatkuvasti esimerkiksi teknologian avulla vempeleitä, jotka toimivat vastoin meidän geneettistä perimäämme ja sairastuttavat meidät. Jos emme pysähdy vakavasti harkitsemaan niitä kerrannaisvaikutuksia, mitä esimerkiksi teknologien yhä lisääntyvällä tunkeutumisella ihmisten arkeen on, on riskinä, että ihmisen kokema irrallisuus ja siitä johtuva pahoinvointi kasvaa entisestään.

Nykyisessä länsimaisessa arjessa ihmiset viettävät yhä suuremman osan ajastaan sisätiloissa ja erilaisten sähköisten ruutujen äärellä. Lääkäri Anssi Leikolan mukaan olemme geneettisesti sopeutuneet täysin erilaisiin olosuhteisiin. Nykyinen arki ei vastaa lajityypillisiin perustarpeisiimme, toimimme vastoin biologista ydintämme. Tämä epäsuhta saattaa selittää merkittävän osan erilaisesta psykofyysisestä epätasapainosta ja henkisestä pahoinvoinnista, jota liittyy nykyiseen yhteiskunnan toimintaan (Leikola 2022). Tarvitsemme kokemuksia, aistimuksellisuutta, tunteiden ja kehon liikettä, jotta voimme muistaa, miten elinvoimamme on syvästi sidottu kehoon. Sen hyvinvointiin, nautintoon ja kykyyn tuntea.

Luonto ei ole ihmisestä irrallaan olevan järjestelmä, jota voimme mallintaa. Me olemme luontoa itse! Luonto on sisällämme yhtä lailla kuin ulkopuolellamme. Oma kehomme on lähin luontomme. Keho on se ainoa paikka, josta käsin voimme elämäämme elää. Sen jähmettymisessä ja jäykkyydessä syntyy uupumus ja sen aistimuksissa, tunteissa, nautinnoissa ja kivuissa syntyy elinvoima.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lue
LISÄÄ

henriika.maikku@juura.fi
040 4168409

esa.korhonen@juura.fi
045 3290651

Lapinkyläntie 643
07870 Skinnarby
Loviisa

Tietosuojaseloste