”ÄLÄ MURUTTELE SIINÄ!” – ja muita epäonnistuneita rauhoitteluyrityksiä
Kyky rentoutua ja kokea levollisuutta on yksi itsensä johtamisen tärkeimpiä ja vaikuttavimpia taitoja.
Kyky rentoutua ja kokea levollisuutta on yksi itsensä johtamisen tärkeimpiä ja vaikuttavimpia taitoja.

henriika maikku & sanna oja

Eläinmaailmassa on puhuttu viime aikoina paljon rauhoittavista signaaleista. Norjalainen eläintutkija Turid Rugaas avasi keskustelun osoittamalla, miten lemmikkikoirat pyrkivät monin tavoin omalla kehonkielellään rauhoittelemaan omistajiaan ja osoittamaan rauhanomaisia aikeitaan. Rachaël Draaisma kirjoitti kirjan hevosten rauhoittavista signaaleista, mikä on auttanut hevosihmisiä tulkitsemaan hevosten stressistä kertovia signaaleja aiempaa paremmin.

Me ihmiset olemme samanlaisia. Pyrimme monin eri tavoin kehollisesti rauhoittelemaan tilanteita silloin, kun koemme ne uhkaavina. Ystäväni miehellä on tapana toistella ”muru” sanaa ystävälleni silloin, kun hän aistii vaimossaan tyytymättömyyttä. Mies tulee huoneeseen ja huomaa vaimonsa täyttävän tiukka ilme kasvoillaan astianpesukonetta. Mies aistii nopeasti tilanteen ja yrittää rauhaneleenä aloittaa lauseensa ”muru” – sanalla. Muru-sana on yritys pehmentää tunnelmaa ja siten estää tilannetta eskaloitumista. Jos tilanne näyttää edelleen kiristyvän, hän saattaa lisätä tuplahellittelyn ”kulta-muru”. Mies yrittää sanan toistelulla estää sen epämiellyttävän keskustelun, joka mitä ilmeisimmin on tulossa.

Nisäkkäinä käytämme rauhoittavia signaaleja silloin, kun viestimme ympäristölle, että haluamme välttää konfliktin ja olemme rauhanomaisella asialla.

Käytämme rauhoittavia signaaleja, kun koemme jännittyneisyyttä itsessämme ja ympäristössämme. Rauhoittavien signaalien käyttöä edeltää autonomisen hermoston vaaratutkan herääminen ja kehon puolustautumisesta vastaavien prosessien aktivoituminen. Emme useinkaan tietoisesti valitse rauhoittavien signaalien käyttöä, vaan ne aktivoituvat itsestään ja ovat yhteydessä usein jo lapsuudessa opittuihin selviytymiskeinoihin.

Harmillisesti ystäväni on ehdollistunut miehensä hätääntyneisiin rauhoitteluyrityksiin vain ärsyyntymällä lisää. Olen nähnyt enemmän kuin kerran ystäväni turhautuneen mulkaisun lisättynä äkäisesti ”älä muruttele siinä!” Koska miehen rauhoittelu ei rauhoita ystävääni vaan aktivoi hänessä hermostuneen tunteen siitä, että hänen pitäisi hillitä jatkuvasti toisen takia omia tunteitaan, hän ei sillä hetkellä huomaa, että miehen rauhoittavat signaalit kertovat miehen stressistä. Rauhoittavien signaalien avulla mies pyrkii rauhoittamaan tärkeintä ympäristöään – eli omaa vaimoaan.

Mikä avuksi? Hevoskouluttaja Anna Marciniak tarjosi tähän käänteentekevän oivalluksen rentoutumissignaalin käsitteellään. Mistä on kyse? Mikä erottaa rentoutumissignaalin rauhoittavasta signaalista ja miksi niiden erottaminen on niin tärkeää?

Rentoutumissignaalia on kaikkea sitä, mitä kehomme tekee luonnostaan silloin, kun se on alkanut kokea rentoutumista. Käytännössä kaikkien nisäkkäiden kehot toimivat suhteellisen samalla tavalla. Kun tunnemme rentoutta, saatamme huokaista, haukotella, ravistella itseämme, venytellä. Olemuksemme pehmenee ja hengitys syvenee. Hyvä uutinen on se, että voimme aktiivisesti opettaa itsemme kokemaan rentoutumista. Tällöin meillä on mahdollisuus ärsyyntymisen tai hätääntymisen sijaan ohjata paineista tilannetta rakentavampaan suuntaan. 

Kyky rentoutua ja kokea levollisuutta on yksi itsensä johtamisen tärkeimpiä ja vaikuttavimpia taitoja.

Rauhoittaviin signaaleihin liittyy aina jännitystä ja uhan tunnetta. Rauhoittavat signaalit kertovat jännityksestä, paineesta ja stressistä. Ne ovat tapa käsitellä pelkoa. Pyrimme niiden avulla liennyttelemään uhkaavaa tilannetta niin, ettei se eskaloituisi. Rentoutumissignaalit kertovat, että jännitys on hellittänyt ja hellittämässä lisää.

Sama ”muru” sana voi toimia rentoutumissignaalina silloin, kun ystävälläni ja hänen miehellään on hellä, yhteinen hetki. Tällöin ystäväni miehen ilmaisutapa, äänen väri, kehon eleet ja katse ovat täysin toiset ja todennäköisesti lisäävät hetken läheisyyttä. Tällöin miehen tavoitteena ei ole saavuttaa sanalla mitään erityistä, vaan se on spontaani ilmaisu siitä rakkaudesta, jota hän tuntee vaimoaan kohtaan.

Olennaista on, että joskus rauhoittavat signaalit ja rentoutumissignaalit voivat pinnallisesti tarkastellen näyttää samanlaisilta, mutta tarkemmin koettuna ne tuntuvat aivan eriltä.

Kun näemme toisen rauhoittelevan, tunnemme jännityksen omassa kehossamme. Kun näemme toisen rentoutuvan, tunnemme – jos olemme tietoisia – omassa kehossamme  jännityksen purkautumisen. Rauhoittavilla signaaleilla on siis aivan erilainen tehtävä kuin rentoutumissignaaleilla – ja kehomme reagoi niihin aivan päinvastaisilla tavoilla.

Toinen esimerkki. Tiimin keskustelu palaverissa kiihtyy. Äänenpainot nousevat ja tilanne muuttuu jännitteiseksi. Osa porukasta on tottunut haastamaan ja jopa pitää siitä. Esihenkilö tuntee olonsa epämukavaksi. Hän ei pidä lainkaan ristiriidoista. Hän alkaa jäykästi hymyillen kertoa, miten oikeastaan kaikki ovat loppujen lopuksi samaa mieltä ja tarkoittavat samaa asiaa. Esihenkilön hymyn ja asian tarkoitus on rauhoitella tilannetta. Voi olla, että hän onnistuu tavoitteessa, mutta yhtä lailla on mahdollista, että kiivaan keskustelun osapuolet ärsyyntyvät vain lisää. Tällä kertaa esihenkilölle.

Rentoutusignaali vastaavassa tilanteessa voisi olla esihenkilön kyky rauhoittaa ensin omaa hermostoaan ja kehoaan. Kehonsa rauhoittuessa hänen olemuksensa pehmenee, katse pysyy vakaana, ääni soinnikkaana ja hän pystyy säilyttämään valppaan, rennon läsnäolon tilanteessa niin, että kaikkien osapuolten kokemukset tulevat rauhassa kuulluiksi. Todennäköisesti tällöin ilmapiiri lähtee rentoutumaan luonnostaan, kun ihmiset huomaavat (eivät välttämättä tietoisesti), että heidän esihenkilönsä pysyy tilanteessa rauhallisena.

Yksi tärkeimpiä taitoja on oppia erottamaan toiminta ja suorittaminen rentoudesta. On tärkeää hahmottaa, että rentoutumissignaali ei ole sama asia kuin rentoutuminen itsessään. Rentoutumissignaali on kehon luonnollinen vaste rentoutumiseen, joka on jo tapahtunut kehossa. Ihmiset usein huokaisevat syvään, kun heidän kehonsa rentoutuu – ”huokaisin helpotuksesta”. Kuitenkaan huokaiseminen itsessään ei ole koko rentoutuminen. Huokaisemme, kun kehomme on alkanut päästää irti jännityksestä ja huokaisu auttaa kehoa hellittämään lisää.

Tämä johdattaa meidät siihen, että pystyäksemme tunnistamaan rauhoittavat signaalit rentoutumissignaaleista, meidän on ensin pystyttävä kokemuksellisesti erottamaan ne toisistaan. Vasta tällöin voimme tunnistaa ne toisissa ja johtaa tilanteita kaikkien kannalta parhaimpaan suuntaan.

Rentoutumissignaalit ovat levollisuutta. Ne ovat ilmaus kehon luontaisesta kyvystä vahvistaa hyvää ja nauttia siitä. Rentoutumissignaalit ovat hyödyllisiä. Ne syventävät jo alkanutta rentoutumisen prosessia entisestään. Rentoutumissignaaleja on koko ajan ja ne tapahtuvat luonnostaan. Mitä paremmin tiedostamme niiden aistimukset itsessämme, sitä paremmin pystymme aktivoimaan hellittämisen ja levollisuuden itsessämme aina kun sitä tarvitsemme..

***

JUURA – Vaativien vuorovaikutustaitojen valmennus starttaa keväällä 2024.

Lue täältä lisää. Hae nyt mukaan. Pidämme koulutusryhmät pieninä varmistaaksemme korkeatasoisen kokemuksellisen oppimisen.

Vuorovaikutustaitojen valmennus on erinomaisesti suunniteltu ja erittäin vaikuttava koulutus vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja kokemiseen. Suosittelen kaikille työyhteisön jäsenille asemasta riippumatta. 

Taina Arjanne –Toimitusjohtaja Tommy Hellsten -instituutti Oy

***

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lue
LISÄÄ

henriika.maikku@juura.fi
040 4168409

esa.korhonen@juura.fi
045 3290651

Lapinkyläntie 643
07870 Skinnarby
Loviisa

Tietosuojaseloste